Koulukirjastot

Oppivelvollisuuden laajentaminen

Oppivelvollisuuden uusi aika on koittanut. Uusi oppivelvollisuuslaki on tullut voimaan 1.8.2021. Uuden käytännön mukaan toisen asteen opinnoista tuli maksutonta laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluville nuorille [1].

Toisen asteen koulutuksen maksuttomuus

Koulutuksen järjestäjän järjestämä opetus ja ohjaus on opiskelijalle maksutonta. Näiden lisäksi oppivelvollisuuden laajentuessa opiskelijalle maksuttomiksi tulevat

  • opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja muut materiaalit
  • opintojen suorittamiseksi tarvittava tietokone, sekä mahdollinen laskin tai laskinlisenssi
  • työvälineet, -asut ja -aineet, esimerkiksi turvavaatteet, suojavaatteet ja työkengät
Opetushallitus – Perustietoa oppivelvollisuuden laajentamisesta

Oppimateriaalin hallinta

Maksuttomuuden myötä oppilaitokset tarjoavat jatkossa lukuisia eri oppimateriaaleja opiskelun tueksi. Oppimateriaalin järjestelmällinen luettelointi ja hallinta on jatkossa olennainen osa oppilaitoksen toimintaa, jotta oppilaitos pysyy kartalla siitä, missä oppimateriaalit fyysisesti sijaitsevat, kohdistuuko niihin varauksia tai ovatko ne joko henkilökunnalla tai opiskelijalla lainassa. Toiminta muistuttaakin hyvin läheisesti kirjastojen ydintoimintaa. Oppimateriaalin hallintaan liittyvät seuraavat asiat

  • Materiaalin luettelointi tai kuvailu
  • Luettelointitietueeseen liitettyjen niteiden (fyysiset kirjat, tarvikkeet yms.) hallinta
  • Kirjojen tai muiden tarvikkeiden lainaus, palautus ja varaukset
  • Lainaustoimintaan liittyvien muistutusten lähetys sähköisesti
  • Materiaalin hankinta
  • Sakkomaksut erääntyneistä lainoista ja mahdollisista materiaalivahingoista
  • Raportointi ja tilastointi

Koulukirjastot

Suosittelemme ratkaisuksi koulukirjaston perustamista. Ongelma on monelle oppilaitokselle haastava, koska koulukirjastoa ei välttämättä ole vielä perustettu ja sen perustamiseen tarvittava ammattitaito puuttuu. Koulukirjaston perustamiseen tarvitaan oppilaitoksen puolesta vastuuhenkilö, joka toimii koulukirjastossa pääkäyttäjän roolissa. Pääkäyttäjän tehtävänä on johtaa koulukirjaston arkitoimintaan liittyvät asiat. Yleensä pienissä kirjastoissa pääkäyttäjä hoitaa itse myös koulukirjaston käytännön tehtävät, mutta tähän voidaan ottaa avuksi myös muuta henkilöstöä, kuten opettajia.

On huomioitavaa, että koulukirjaston ei välttämättä tarvitse olla perinteisen kirjaston kaltainen fyysinen tila, johon pääsee esimerkiksi lukemaan kirjoja, vaan koulukirjasto voi toimia opiskelijan näkökulmasta lähes kokonaan digitaalisesti kirjastojärjestelmän asiakasliittymän kautta. Tällöin koulukirjasto on yksinkertaisimmillaan varasto, jossa fyysiset oppimateriaalit sijaitsevat ja jonka kokoelmaa ylläpidetään täysin digitaalisesti. Koulun henkilökunta ja opiskelijat voivat esimerkiksi noutaa materiaalin lainaan suoraan koulukirjaston vastuuhenkilöltä, tai ne voidaan ensin merkitä lainaan ja sen jälkeen jakaa opettajan toimesta opiskelijoille.

Koulukirjasto voi olla myös tila, johon henkilökunnalla ja opiskelijoilla on fyysinen pääsy. Tällöin suosittelemme toiminnan tueksi kirjastoautomaatiolaitteita, kuten lainaus- ja palautusautomaattia sekä kulunvalvontalaitetta.

Kirjastojärjestelmä

Koulukirjaston ydinkomponentti on kirjastojärjestelmä, jossa hallinnoidaan kohdassa 2. listattuja asioita. Suomessa on yleisesti käytössä muutamia eri kirjastojärjestelmiä. On kuitenkin huomioitavaa, että Marinin hallitus edistää avoimen lähdekoodin ensisijaisuutta julkisissa tietojärjestelmissä ja niiden hankinnoissa [3]. Suomessa ainoa yleisesti laajassa käytössä oleva vapaan ja avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä on Koha. Koha-järjestelmätoimittaja on pääasiassa kolme – kuntien omistama yleisten kirjastojen Koha-Suomi Oy, tieteellisten kirjastojen Koha-yhteenliittymä ja erikois- ja koulukirjastoihin painottuva Hypernova Oy.

Vapaa ja avoin lähdekoodi

Vapaa ja avoin lähdekoodi merkitsee sitä, että ohjelmistot ja laitteistot ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, muokattavissa ja jaettavissa. Malli muodostaa järjestelmien ympärille yhteisöjä, joissa osalliset jakavat osaamistaan ja innovatiivisia ideoita koko yhteisön hyväksi. Avoimesti lisensoidut järjestelmät ovat läpinäkyvyyden kannalta tärkeitä, koska kenellä tahansa on mahdollisuus perehtyä järjestelmän toimintaan vapaasti toisin kuin suljetun koodin järjestelmissä.

Erityisesti julkisella sektorilla on mielestämme sekä vastuu että velvollisuus käyttää ja tukea vapaita ja avoimia ohjelmistoja ja laitteistoja. Koemme, että veronmaksajilla on oltava oikeus ja mahdollisuus perehtyä rahoittamiensa palveluiden (ml. järjestelmien) toimintaan ja taustoihin.

Vapaan ja avoimen koodin järjestelmissä ei yleensä ole erillistä lisenssimaksua, koska järjestelmät ovat vapaasti kaikkien saatavilla. Asiakas maksaa vain järjestelmän ylläpitoon ja kehitykseen liittyvät kulut. Avoimen lähdekoodin taloudellisiin etuihin sisältyy myös se, että asiakas ei joudu ns. toimittajaloukkuun. Koska järjestelmä on vapaasti saatavilla, kenellä tahansa toimijalla on mahdollisuus ottaa järjestelmän ylläpito- ja kehitysvastuu. Jos asiakas ei ole tyytyväinen nykyiseen järjestelmätoimittajaan, voi asiakas vaihtaa toimittajaa vaihtamatta itse järjestelmää.

Avoimen lähdekoodin vastakohta on suljettu lähdekoodi. Valtiolla ja kunnissa on käytössä valtava määrä suljetun lähdekoodin ohjelmistoja, joiden kalliit lisenssimaksut ja toimittajaloukut syövät turhaan veronmaksajien rahoja. Lisenssimaksut ovat vuosittain pelkästään hankinnoissa kymmeniä miljoonia euroja [4].

Avoimen koodin käyttö on mielestämme julkisella sektorilla moraalisesti ainoa oikea vaihtoehto.

Koulukirjasto teille, toisen asteen oppilaitos

Suosittelemme teille avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmää, Kohaa. Järjestelmä kattaa kaikki normaalin koulukirjaston perustamiseen ja hallinnoimiseen tarvittavat toiminnot. Kohan monipuoliset ominaisuudet takaavat järjestelmän soveltuvuuden myös muihin eri tarpeisiin. Koha sisältää ja tukee eri rajapintoja, jonka vuoksi se integroituu vaivattomasti muiden järjestelmien ja laitteiden kanssa. Koha on yhteensopiva usean suomalaisen palvelun, kuten Finnan ja Melindan kanssa. Kirjaston on mahdollista siirtyä Kohaan lukuisista muista kansainvälisistä ja suomalaisista kirjastojärjestelmistä Koha-yhteisön tuottamien konversiotyökalujen avulla.

Koha on vapaan ja avoimen lähdekoodin lisenssillä toteutettu kirjastojärjestelmä, jonka taustalla on laaja kansainvälinen käyttäjä- ja kehittäjäverkosto. Vapaan lähdekoodin periaatteiden mukaisesti Kohan toiminta ja kehitys on läpinäkyvää. Koha on täten osana edistämässä koko kirjastopalvelun läpinäkyvyyttä.

Kirjastojärjestelmän lisäksi tarjoamme tukipalvelut koulukirjaston perustamiseen ja ylläpitämiseen. Koulutamme teitä tarpeenne mukaan kirjaston perustoimintoihin, kuten järjestelmän käyttöön, luettelointiin ja muihin kirjastoalan haasteisiin.

Koha-kirjastojärjestelmän ylläpitopalvelu

Tarjoamme edullisen Koha-asennus- ja ylläpitopalvelun. Huolehdimme siitä, että kirjastojärjestelmä on aina saatavilla ja että tieto on turvallisesti ja asianmukaisesti säilötty sekä varmuuskopioitu. Palvelimemme sijaitsevat uunituoreessa Data Center Park Helsingissä. Niin ohjelmistomme kuin palvelinkeskuksemme täyttävät EU:n sensitiivisen datan käsittelyn vaatimat säädökset.

Palvelumme sisältää

  • Tuoreimman Koha-Suomi-version tai Kohan kansainvälisen yhteisöversion asennuksen
  • Koha-versiopäivitys kaksi kertaa vuodessa
  • Ylläpito- ja monitorointipalvelun. Vastaamme kirjastojärjestelmän saatavuudesta ja reagoimme mahdollisiin vikatilanteisiin nopeasti
  • Varmuuskopioinnit ja mahdolliset palautukset
  • Verkkoliikenne (palomuuri, DNS, tarvittaessa IPv4-osoite) ja verkkoyhteyksien suojaus (SSL-sertifikaatit)
  • Lisäpalveluna ratkaisuja asiakasviestintään, kuten sähköpostipalvelin- ja tekstiviesti-integraation.
  • Lisäksi tarvittaessa konsultointia ja koulutusta kirjastotoiminnan arkeen ja kirjastojärjestelmän käyttöön

Nykyisen kirjastojärjestelmän konvertointi Kohaan

Mikäli teillä on jo olemassa oleva kirjastojärjestelmä tai mikäli kirjaston tietokanta on esimerkiksi Excel-muodossa, tarjoamme ylläpitopalvelun ohelle konversiopalvelun, jolla siirrämme kirjastonne nykyisen tietokannan Kohaan. Konversio on tärkeä käyttöönottoprosessi ja paras lopputulos saavutetaan yhteistyössä kirjastonne oman ammattilaisen kanssa. Kirjastoissa on yleensä erilaisia käytäntöjä ja tapoja hallita kirjastojärjestelmää, ja on tärkeää, että nykyiset käytäntönne otetaan huomioon.

Hypernova Oy

Missiomme on Suomen hallitusohjelman linjausten mukaisesti edistää vapaan ja avoimen lähdekoodin käyttöä. Tämä edistää yhteisten palvelujen läpinäkyvyyttä. Visionamme on luoda kirjastoille helppo ja luonnollinen siirtymä avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmään ja sen myötä osaksi vapaan koodin yhteisöä.

Ammattilaisillamme on pitkä Koha-kokemus niin julkisista, tieteellisistä kuin erityiskirjastoistakin. Osallistumme aktiivisesti kansainvälisiin Koha-tapaamisiin, -koulutuksiin sekä muihin vapaan ja avoimen lähdekoodin tapahtumiin. Toimintatapamme on ideologinen valinta, sillä avoimuus ja läpinäkyvyys ovat meille tärkeitä arvoja. Kohan avulla pystymme jakamaan näitä arvoja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Yrityksellämme on laaja kokemus muiden kirjastojärjestelmien siirtämisestä Kohaan.

Hypernovan esitekampanja

Järjestämme elokuussa 2021 Koha-kirjastojärjestelmäkampanjan Suomen toisen asteen oppilaitoksille. Kampanjan tarkoituksena on auttaa oppilaitoksia hallitsemaan maksutonta oppimateriaalia kirjastojärjestelmän avulla. Kampanja toteutetaan esitteellä.

Lähteet

[1] https://www.oph.fi/fi/kehittaminen-ja-kansainvalisyys/oppivelvollisuuden-laajentaminen

[2] https://www.oph.fi/fi/kehittaminen/perustietoa-oppivelvollisuuden-laajentamisesta

[3] https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/maailman-paras-julkinen-hallinto

[4] https://rootroo.com/fi/kansalaisaloite-avoimen-lahdekoodin-puolesta